keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Opparin värkkäilyä.

Parina viime viikkona on koulussa ollut ohjelmassa se viimeinen rutistus, opinnäytetyön värkkäily.

Tunnelmat ovat olleet jotakuinkin positiiviset.
Mielessä olen toistellut: survo survo ja survo vielä kerran.
Ääneen olen kironnut: tylliä tylliä ja hieman lisää tylliä.
Painajaisissani olen pelännyt: verta, öljyä, likaa kaikkialla!


Tasan kolmen viikon päästä on raportti ja luova kansio jo palautettu. Vajaa viikko siitä eteenpäin, myös työ pitää luovuttaa pois hyppysistä.
Kirjalliset työt ovat edenneet hyvin ompelun mukana, enkä tunne ainakaan vielä minkäänlaista paniikkia ylipäänsä koko projektin kanssa. Hieman jossain pääkopassa joku kolkuttelee, että olen tekemässä taas överit, mutta jos kerran tehdään, niin tehdään kunnolla.
Ilman totaalikatastrofeja uskon saavani kaiken ajoissa valmiiksi.
Toivottavasti.



Olin jo hetken huolissani omasta ompelujäljestäni, työni laadusta ja lopputuloksesta, mutta asiakkaani ihana kommentti kevensi fiilistä roimasti.
Sitäpaitsi mä luotan et osaat tehä siitä yhtä täydellisen ku mä oon. En mä muuten olis sun antanu mun hääpukua tehä jos en tietäis et siitä tulee upean loistava.

Kiitos rimpsessaiseni, oot ihana<3

(Ignoratkaa silmäpussit ja vino jakaus...)

Hymy kohti korvia ja parran kasvatus alkakoon. Eikun.

Ja hain muuten kouluun! Pääsykokeet, täältä tullaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti