torstai 19. heinäkuuta 2012

Seitsämän vuoden taival.

"Olipa kerran pieni, 15-vuotias rikkinäinen tyttö jolla ei ollut kavereita, ja jonka elämä koostui pelkästään tietokoneella istumisesta.

Yhtenä päivänä tyttö lisäsi meseensä toisen tytön eräältä fanfictionfoorumilta tarkoituksenaan kysyä saisiko toimia tämän betalukijana.

Tyttö tietokonenäytön toisella puolella vaikutti mukavalta, pirteän pinkki fontti kuvasti loistavasti tytön olemusta.
Yksinäinen tyttö sai betattavakseen tekstin jos toisenkin, ja tuli samalla vuodattaneeksi kaikki mieltään painaneet asiat ja huolet pienelle kirjoittajatytölle.

Ja tytöstä tuli jotain sellaista, mitä rikkinäisellä tytöllä ei ollut ollut aikoihin.
Tytöstä tuli ystävä"

-30 heinäkuuta 2009

Joskus muinoin blogihistoriassani kirjoitin ylläolevan tekstinpätkän osana anteeksipyyntöä tuolle ystävälleni. 
Jokaisessa suhteessa, oli kyseessä parisuhde tai kaverisuhde, on varmasti joskus ne ylä- ja alamäkensä. 
Me onneksi selätimme nuo ongelmat, ja olemme jatkaneet ystävinä.

Ja tuosta päivästä jona lisäsin tytön meseeni, on kulunut täsmälleen 7 vuotta.

Olemme kasvaneet ja kokeneet yhdessä vaikka mitä. Olemme haaveilleet tulevaisuudesta ja pohtineet menneitä. Puhuneet pahaa ja hyvää ihmisistä ja toisistamme. Vaikka olemme edelleenkin kuin yö ja päivä, tulemme silti loistavasti toimeen keskenämme. Jaamme ilot ja surut, niin pienet kuin suuretkin. 

Jo vuosia sitten ystäväni kysyi tekisinkö hänelle hääpuvun, kun sen aika koittaa. Nyt se puku on tehty, häämarssi valittu ja kaikki muutkin valmistelut taitavat olla loppusuoralla. Viimeiset pari viikkoa olen yrittänyt rauhoitella ja tukea hermoromahduksen partaalla olevaa morsiota, samalla fiilistellyt telkkarin karmeita hääohjelmia valmistautuen henkisesti vollottamaan koko tuon päivän. 

Mekko on silitetty ja kengät kiillotettu. Herätyskello on asetettava soimaan ennen seitsämää ja kynnet vielä lakattava. Koetan muistaa raahata kameran mukaan, kun vihdoin ja viimein saan julkaista kuvan opinnäytetyöstäni ja ehkä jopa omasta valmistujaismekostani. 

Rimpsessaiseni saa lauantaina prinssinsä! <3 

//Ainoa mieltä synkentävä tekijä tänäaamuna oli naamakirjan etusivulla iskeytynyt kuva hautakivestä ja syntymäpäiväonnitteluista. Pikkuveljeni ystävä olisi täyttänyt eilen 17 vuotta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti