maanantai 13. elokuuta 2012

Häät vol.2.

Ja kuten aiemmin jo mainitsin, oli pääsyymme Kouvostoliiton vierailuun taas häät. 
Tänä kesänä noita pirskeitä onkin ollut useammat, yhdet jo jätettiin kesäkuun alussa välistäkin, kun ei vain aikataulullisista syistä kyetty eteläiseen Suomeen.

Tällä kertaa toisensa saivat amiksesta tuttu luokkalaiseni miehensä kanssa. 


Vihkiminen oli lyhyt ja tunteikas, morsion sekä morsiamen isän huulet näyttivät väpättävän jo kirkkoon astellessa samaan tahtiin. 
Pappi sai ainakin meidän rivissä aikaiseksi pientä paheksuntaa ja huvittuneisuutta,  hän nimittäin ei missään tapauksessa ollut maailman suurin sukupuolineutraalin avioliittolain kannattaja, sen verran heteronormatiivinen oli hänen puheensa. 
Ja unohtipa vielä, että morsiamen vanhimman pojan piti lukea ensimmäinen kirje Korinttilaisille.
Sulhanenkin hieman viivytteli 'tahdon' kanssa, taisi jokusen pullon viinaksia voittaa kavereiltaan. 



Morsian avustajineen oli nähnyt kamalasti vaivaa koristelujen suhteen, samat teemat väreissä ja tyyleissä jatkuivat aina kutsukortista alkaen nimikyltteihin, menuihin sekä hääparin että lasten vaatetuksessa.



 Häät vietettiin erään kartanon tiluksilla, vanhan navetan tunnelmallisella vintillä. Puitteet oli oikein kauniit ja maalaisromanttiet. Muuten oli oikein lämminhenkiset juhlat, mutta sään lämpötila ei kyllä oikein hellinyt juhla-asuista kansaa. Auton lämpömittari näytti +6 astetta kun puolen yön aikoissa poistuttiin juhlapaikalta, eikä navetanvinttikään ole se parhaiten eristetty paikka valtavine ovineen. Hyrrr. 


Ja kattokaa, löysin lisää kavereita! Vieraslistan nuorimmaisilla oli ainakin viihdykettä, kun pihamaalta löytyi sekä lampaita että pupuja. Raukkaparat vaan meinasivat kuolla säikähdyksestä juhlan seuraavan ohjelmanumeron takia. Siis ne lampaat, ei lapset.


Nimittäin sulhanen oli järjestänyt morsiolleen ja juhlavierailleen yllätyksen. Koko konkkaronkka käskytettiin pihalle lampaita katselemaan, kunnes alkoikin vastarannalla näkyä ensin pientä loimotusta, josta lopulta seurasi varsin sievä pienimuotoinen ilotulitus sydämenmuotoisine raketteineen päivineen. 


Ja tietysti perinteikkäästi ohjelmassa oli myös morsiamen ryöstö. Tällä kertaa rosvot eivät tyytyneet vain morsmaikkuun, vaan mukaan lähti myös juomakaapin sekä drinkkipöydän pullot ja tölkit. Tämä taisikin harmittaa montaa vierasta enemmän kuin morsiamen katoaminen... Sulhasesta en sitten tiedä, mutta ainakin karmeasti se veisasi orkesterin mukana saadakseen tuoreen vaimonsa takaisin. :D


Mutta yleisö oli ilmeisen tyytyväinen sulhasen esitykseen, sillä he kartuttivat varsin anteliaasti lunnas/matkakassaa. Morsiamenryöstäjätkin olivat ilmeisen tyytyväisiä, sillä palauttivat morsiamen ihan suosiolla takaisin sulhaselle pienoisen venailun jälkeen.

Avokki ei taas vaan arvostanut, kun raahasin sen mukanani häihin. Raukkaparka sai taas kamalasti pahoja ja syytteleviä katseita, kun ei ole vieläkään saanut aikaiseksi rengastaa allekirjoittanutta. Puskankin kun jo sain edellisistä häistä. No, katsellaan taas 50 vuoden päästä.  :D

2 kommenttia:

  1. Teille olisi tarjolla haaste blogissani. ;)

    VastaaPoista
  2. Lol, kuvittelin jo saavani jonku oikean kommentin, mutta ei. :DD

    Pitääpä käydä katsastamassa minkä pallon sä nyt mun nilkkaan nakkaat.

    VastaaPoista