torstai 16. elokuuta 2012

Kaijjaani turistin silmin.

Kesä on palannut kolmen viikon vesisateen jälkeen Kajaaniin.
Sen kunniaksi päätin alkuviikosta napata kameran kaulaan ja lähteä ikuistamaan keskustan, voin sitten talvella muistella kylmää ja sateista Kainuuta.
Ja koska olen vähän niinkun turistina täällä, ovat kuvat tietysti sen mukaisia.
Tarjolla myös pieni annos historiaa.


No okei ei ihan turistikuva, mutta tää oli pakko kuvata. Yllä näkyvässä vaakunassa voi huomata, kuinka kuuluisa ja mahtava Kajaanin linna halutaan muistaa ja nähdä. 


Ja tältä se oikeasti näyttää. Raunioilta. Taivaan tuuliin räjäytetyltä. 


 Vähän kyllä teki mieli leikkiä juonittelevaa linnanneitoa tai urheaa ritaria tuolla.


Kesän tuplamäärä vesisateita on hoitanut tehtävänsä, juoksutettava on, joka paikka tulvii.


Brahe tais perustaa kotikuntani Vehkalahden lisäksi myös Kaijaanin joskus vuonna 1650.


Kaupunginteatteri ja paikallinen liikenneruuhka.


Ylioppilaaksi Kekkonen kirjoitti Kajaanin Lyseosta vuonna 1919. Paikallinen julkkis siis. 


Kajaanin pääkirkko. Edustaa kuulemma puhdasta nikkarityyliä, mitä lie tarkoittaakaan.


Taaskin kotoisa fiilis, Engelin suunnittelema Kajaanin raatihuone on kuin miniversio Haminan raatihuoneesta, sekin Engelin teos. 


Eikä unohdeta nalletaloa!

Semmosta.

Tervetuloa Kaijjaaniin.
Kaikesta vesisateesta huolimatta kyseessä on ihan kaunis kesäkaupunki, vaikkakin varsin vähätapahtumainen. 
Ampumisia, teilauksia ja rattijuoppoja kyllä riittää. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti