torstai 31. toukokuuta 2012

The End.

Tänään oli siis amiksen viimeinen koulupäivä, huomena olisi valmistujaiset. En osaa oikein hahmottaa tätä ollenkaan. Hieman ristiriitaisin tuntein ollaan liikenteessä.

Kolme vuotta meni että hujahti.
Koulu sinänsä oli mukavaa, löysin kai oman alani, mutta että kolme vuotta. Mitä tapahtui?
Missä välissä tuli opittua liivintaskut ja oikeat helmakäänteet? Kuka kumma on opiskellut puolestani kaavojen sarjonnan ja oikeaoppisen kuosittelun? Vastahan me mentiin ensimmäistä päivää kouluun ihmettelemään kaikkea uutta ja jännää, ompelukoneetkin näyttivät ihan kummallisilta teollisuuslaitoksilta.

En osaa järin juhlistaa tai iloita koulun loppumisesta. Fiilis ei ole ollenkaan sama, kuin lukion loppuessa. Oli hieno fiilis kun tiesi, että saa painaa sen valkoisen lakin päähän. Kaikki ovat tyylikkäitä ja iloisia saavuttamastaan hatusta. Töitä onnistumisen eteen joutui oikeasti tekemään.
Amiksesta puuttuu se fiilis täysin, kenties siksi ettei töitä valmistumisen eteen ole tarvinut tehdä tekemällä. Hattuakaan en ole vaivautunut ostamaan.
On kuitenkin hauska seurata esimerkiksi naamakirjapäivityksiä, kun luokkalaiset onnesta soikeina hihkuvat, että ohi on.

En erityisemmin välittänyt luokkatovereistani. Toimeen tultiin ja kaikki projektit saatiin tehtyä, mutta salaa olen tyytyväinen ettei kaikkia tarvitse välttämtätä nähdä jälkeenpäin. (Todennäköisesti kadun sanoneeni tämän, päädytään vielä työskentelemään yhdessä mun tuurilla...)
Ystävystyin vain muutaman ihmisen kanssa oikeasti, toivottavasti pidämme yhteyttä myöhemminkin. Kesällä olisi ainakin häät tiedossa, toivottavasti nähdään edes siellä. Tarjouduin jo lapsenvahdiksikin tarvittaessa syksyllä kun palataan maisemiin.

Huomenaamulla haen valmistujaispaperit ja toimitan kopiot niistä työkkäriin, koska olen epäonnistunut ihminen enkä onnistu saamaan kesätöitä. On minut sentäs luvattu viedä ruokailemaan nätisti ravintolaan vaikka olenkin köyhä ja epäonnistunut ihminen. Illalla tarjoilen äitin leipomat kakkukahvit pahvilautasilta pienelle määrälle sukulaisia.
Senpä takia taidan lähteä imuroimaan vielä kerran (koska mummo on tulossa kylään), silittämään sekä valmistujaismekon helmat että avokin kauluspaidan(vaikka joskus vannoin etten yhdenkään miehen paitaa silitä, silittäköön ite), siivoan kaikki elämisen jäljet piiloon (koska eihän kenenkään pöydällä ikinä loju kaukosäätimiä tai eilisen päivän lehtiä) sekä etsimään matkalaukun valmiiksi.


Jottei aivan masentuneeksi ja ilottomaksi mene tämä meininki, haluan vielä tasapuolisesti toivottaa kaikille valmistuville onnea. Viettäkää hauskat juhlat, nauttikaa liikaa kakkua ja hymyilkää paljon valokuvissa. Ja alaikäiset muistakaa, poliisi valvoo tänä viikonloppuna tehostetusti alaikäisten alkoholinkäyttöä. (;

P.s. Sain valmistujaislahjaksi koulun puupuolen opettajalta mallinukkeen jalan. Ei kehdannut enää viimeisenä päivänä maksuttaa mitään. Hoho.

torstai 3. toukokuuta 2012

Mokumentti paikallisesta muodista.

Pakkohan mun on jakaa tämä teidän kanssanne. Pseudodokumentti paikallisesta muodista. Toteutettu yhdessä avokin kanssa KyAMKin Meduusa.tv:n muotia käsittelevään jaksoon.

Täysin kieli poskella ja ärsytysnystyröitä kutkutellen, olkaa hyvät. Eikä oteta sitä sit niin vakavasti. Kuusaallakin on oikeasti ihan kivoja ihmisiä...