keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Värjäyskokeita ja koulueleganssia.

Jaaa mitäkö me oikein siellä koulussa tehdään kaiken piirtämisen lisäksi? 
Tässä vähän kuvamateriaalia perjantailta. 
Nappasin kameran mukaan syystä x ja tallensin hieman tuntien tapahtumia. 
Aiheena siis kankaan värjäys, tarkoituksena oppia värjäämään sen näköstä kangasta kuin halutaan, eikä tarvi tyytyä kangaskauppojen valikoimaan.

En tiedä kuinka monelle tämä prosessi on tuttu, mutta yritän valottaa hieman tapahtumia.
Ja nyt ei siis tosiaan värjätä mitään valtavia kangaspakkoja, vaan tehdään useista väreistä eri voimakkuuksisia esimerkkejä neljästä eri materiaalista, että saadaan kunnon värikartat aikaiseksi.


Ensimmäiseksi siis leikattiin neljästä eri luonnonmateriaalista (valkaistu puuvilla, luonnonvalkoinen puuvilla, pellava ja joku sideharsojuttu) tietyn levyisiä suikaleita ja niputetaan ne niin, että pakassa on aina yksi suikale kutakin.


Niput punnitaan yksi kerrallaan ja sitten lasketaan ja lasketaan värimääriä, nesteen määrä ja apuaineiden määrä. Matematiikkaa, ah.


Siellä ne nyt lilluu, Deep Black 2%, 4%, 6% ja 8%.
Kaikesta hämmentämisestä ja huljuttelusta huolimatta ei tullut tasaista värjäystulosta. 
No, aina ei voi voittaa.


Ja kattokaa nyt tätä koulueleganssia. 
Ollaan niin tyylikkäitä noissa siantappoessuissa ja kumihanskoissa. Parin tunnin lilluttelun ja lämmittämisen jälkeen värin pitäisi olla tarttunut, ja suikaleet huuhdotaan ja suoristetaan ja ripustetaan kuivumaan. 


Lilluti lilluti.
Jokainen pari värjäsi eri värillä, jotkut jopa useamman, että saadaan mahdollisimman monesta näytteet kansioon. 


Niinjoo, ja  muotoilupuolen tyylinäyte graffititaiteesta. Ei tarvi mennä söhrimään seiniä, kun useampi henkilö painaa kangasta saman pöydän ääressä eri väreillä ja kuvilla. 



Ja pakko vielä esitellä teille vähän lisää tätä tyylikkyyden multihuipentumaa.
Essun ja kumihanskojen lisäksi varustukseen kuuluu hengitysmaski lisäaineiden ja väripöllyn takia. Ei tota onneksi tarvi käyttää kun aineiden mittaamisen ajan, mutta on se silti siistiä liikkua tän näkösenä koulussa. Muutenkin kovin hehkeänä hiukset sekaisin jossain römppövaatteissa, ettei omat vaatteet tahraannu.
Tyylikästä, eikö?


maanantai 24. syyskuuta 2012

Visiitti neekerikylään.

 Koetin naputella tätä jo aamulla ennen kouluun menoa, mutta eihän siitä mitään tullut. 
Koetetaan uudestaan.

Tosiaan, villi mökkiviikonloppu takana, ja nyt väsyttää, mutta yritetään silti. 

Olin varautunut viettämään viikonlopun yksin kotona tehden kouluhommia ja rönhöttäen, kun miehekkeen piti suunnata mökkeilemään Kuopioon vanhojen kesätyökavereidensa kanssa. 

No, porukka väheni ja väheni, ilmestyi ties mitä kissanristiäisiä ja muita menoja, ja lopulta paikalle ei ollutkaan saapumassa kuin jo ennestään minullekin tuttuja tyyppejä, joten kutsu kävi mukaan, ja minähän läksin.


Tervetuloa neekerikylään.
 Mökki on käsittääkseni saanut nimensä aiemmin painomusteen takia mustuneista toimittajista (tai siis niistä tyypeistä jotka sanomalehden aiemmin konkreettisesti painoivat, sana hukassa), jotka ovat työpäivien päätteeksi käyneet mökillä puhdistautumassa.  Tai jotain semmosta? 
Nyt mökkiä asuttavat muut epämääräiset vieraat joilla on kai jotain tekemistä lehdistön kanssa. Niinkuin tälläkin kertaa pari epämääräistä toimittajaa ja kuvaaja. 
Ja miä. 


Menossa mukana myös Pikachu.


Käytiin myös paikallisessä krouvissa pelaamassa biljardia, kuten ilmeisesti joka vuosi aiemminkin kyseisillä mökkireissuilla.
Pari miehenpuolikasta kävi myös yrittämässä illalla onneaan  "Tainan" suhteen, mutta tuloksetta. 
Ei löytynyt Tainaa ei, sen sijaan Semmareiden Tainaa kyllä kuunneltiin mökillä ahkerasti.
Saattoipa joku jopa tanssahdella hieman mukana.


Ja koska oltiin ainakin muutaman kilometrin päässä keskustasta, oli ihan aiheellista öisellä huussireissulla pelätä paikallista eläimistöä. 


Ja saanko esitellä, mökkieleganssia parhaimmillaan. 


Ei hassummat maisemat vietellä syksyn viimeisiä mökkihetkiä. 
Jotkut hullut taisivat uskaltautua uimaankin. 


Semmosta.
Oli erijännää. 

Nyt paluu läksyjen pariin ja avokin seuraan. 
Tänään ollaan läskeilty urakalla, tehty hyvää ruokaa ja katsottu kummallinen elokuva, sekä nautittu muutama lasi hillitysti punkkukolaa.
Onhan tuo sentäs jaksanut katella tätä naamaa jo 1096 päivää, eli kokonaista kolme vuotta. 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Pubiruusuna.

Ihan totta, tää opiskelu väsymyskuolettaa mut, eikä  opintoja oo takana kuin kolme viikkoa. 
Ihan käsittämätöntä miten kukaan kuvittelee että pystyisin lukemaan, piirtämään, tutkimaan, kuvaamaan ja ties mitä vielä koulun jälkeenkin, kun kaikki mitä jaksan tehdä, on kaatua sänkyyn nukkumaan.

Tosiaan opiskelu on alkanut nyt täydellä teholla, on piirretty, maalattu, värjätty kankaita ja otettu mittoja. 
Ja tietysti asiaankuuluvasti startattu opiskelijaelämä myös pirskeiden muodossa; Kouvostoliiton keskustan täytti viime viikolla länkkärihenkeen pukeutuneet opiskelijat fuksiaisten merkeissä. 
Minä tietysti mukana.


Taas se koulu tosiaan alkoi. 16 vuosi opiskelua putkeen, tai jotain.
Mitä hittoa oikeesti.

Ensimmäinen haalarimerkki haalareihin joita en ajatellut ostaa...

Kuva koulun lehden Insiderin naamakirjasivulta.

Meijjän luokka oli panostanut aika ilahduttavasti tohon vaatetukseen, ollaanhan alan opiskelijoita! Aika vähän oli noin niinkun muuten pukeuduttu, enimmäkseen näkyi haalareita ja inkkariviivoja.
Tylsimykset. 
Itse eläydyn näemmä teeman mukaisesti nenä pystyssä ja oman hintani tietäen... 


Tehtävärasteja oli enemmän kuin tarpeeksi.
 Osa joukkueista taisi keskittyä enimmäkseen juomapuoleen, meijän joukkue päätti voittaa koko roskan, ja kiertää niin monta pistettä kuin jaksetaan, parhailla pisteillä tietysti
Kolmannen strippauspisteen kohdalla meinattiin jo luovuttaa, mutta kerättiinpä 15/16 paikkaa ja jättihyvät pisteet. Lopputulos; voitettiin fuksien kategoriassa. 
Wuhuu \o/


Ja teemana oli siis Wild Wild West, ja heti teeman kuultuani päätin pukeutua saluunaneidoksi. 
Asun koostin pääosin omasta vaatekaapistani, paita oli osa penkkaripukuani, korsetti itsetehty, hame vanha salsahame jonka käsin ompelin hieman teemaan sopivammaksi (ja joka koki hieman kovia illan aikana) huivin  väsäilin kirpparilta ostetusta kangaspalasta ja kuminauhasta. 

Hieman kyllä mietin, että pitäiskö sitä itkeä vai nauraa, kun länkkärihenkisen bubiruusun vaatetus löytyy suoraan omasta vaatekaapista... :D

lauantai 15. syyskuuta 2012

Sisustusratkaisuja.

Pistimme tuossa äänentoistolaitteistomme uuteen uskoon, ja kaikkien asennusongelmien lisäksi ilmaantuikin eräs odottamaton ongelma. 
Uusi vahvistimemme ei mahtunutkaan tv-tason lokerikkoon kunnolla, ja tason päällä se oli valtavan epäkäytännöllinen tulevaisuutta ajatellen. 
Ja kaiken lisäksi se näytti yksinkertaisesti typerältä. 


Pähkäilimme jonkinlaista ratkaisua ja villinä ideana heitin uuden kirjahyllyn olkkarin nurkkaan.
Se ratkaisisi samalla sekä oman kirjahyllyongelmani että vahvistimen sijoittelun.
Muutaman päivän miettimisen jälkeen ratkaisu rupesikin kuulostamaan ihan järkeenkäypältä, ja suuntasimmekin tänä aamuna heti herättyämme kohti Vantaata ja Ikeaa.  


Kävimme siis noutamassa samanlaisen kirjahyllyn olkkariin kuin makkarissakin.
Olimme olevinamme kaukaa viisaita, että jos joskus tarvii tästä muuttaa tai järjestellä uudestaan huonekaluja, voi ne sijoittaa vierekkäin tai vastakkain. 


Ja koska olkkarin nurkka on epätasainen, oltiin totaalisen villejä, ja sijoitettiin hylly kulmittain nurkkaan. 
Näyttää ainakin meijän silmään paremmalta kuin seinää pitkin, kun muuten hylly olisi jäänyt tuon kulmikkuuden ja patterin takia ihan hassusti nurkkaan seisomaan. 
(Ja se on akustisesti hyvä ratkasu. Saattaa sisältää sisäpiirihuumoria.)

Vähän tohon vaatii silmä tottumista ja opettelua, että vahvistin ei ookkaan telkkarin edessä vaan huoneen nurkassa. Mutta ehkä tää tästä. 
Vielä kun saisi ton johtohelvetin tuolta siivottua ja järjesteltyä jotenkin fiksusti.

Ja nyt on ainakin hetkiseksi tilaa kirjoille, leffat ei oo vaan pinossa toisen hyllyn päällä eikä pelit sikinsokin laatikonpohjalla, jes.

Ja mulla on näemmä ollut tarkennusongelma tänään. 



sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kirjahyllykriisi.

Aiemmin mainitsinkin, että kirjahyllyni täyttyy uhkaavasti.

Ja syy siihen on osittain tässä: 


Kesällä tylsyyksissäni löysin uudelleen lukemisen ilon.
Ja matkaan tarttui vähän sitä sun tätä. 
Valtaosan onneksi lainasin kirjastosta, en kahminut kaikkea omaan hyllyyni. 
Mutta kun postista napsahti kirjakaupan mainos, jossa tarjoiltiin tuota George R.R.Martinin viiden kirjan pakettia 25 eurolla, en voinut vastustaa kiusausta vaikka sarjan olen aiemminkin lukenut. Eiköhän se tule luettua uudestaan, on sen verran loistosarja. 

Toinen kirjahyllyni räjäyttäjä on tuo kansioiden määrä. Amiksessa tuli jo oppimateriaalia kansioittain, nyt amk:ssa niitä on vielä luvassa lisää ja lisää. 

Kokonaisuudessaan kirjahyllyni alkaa näyttää tältä:


Olen itseasiassa sinänsä ylpeä itsestäni. 
Jaksoin siivota tuon aamupäivällä.  :D
Siirsin ompelulaatikostoni pois hyllystä, järjestelin kansiot alahyllylle ja dvd:t hyllyn ylemmäs ja tein tilaa tuolle kesäkirjakasalleni.

Ainoa vaan, että hyllyssä ei ole enää yhtään ylimääräistä tilaa tuota yhtä lainassa olevaa Harry Potterin mentävää aukkoa lukuunottamatta.

Ja Hobitti jäi vielä kokonaan ilman hyllypaikkaa! 
Raukkaparka on nyt ihan yksinäinen. 

Enkä tykkää yhtään pinota kirjoja vaakatasoon tai toistensa taakse. 
Se ei oo yhtään reilua kirjoja kohtaan. 

Seuraavaksi varmaan hankkudun eroon noista dvd-leffoista.
Bluray-kokoelma olkkarin hyllyssä jatkaa kasvuaan, eikä meillä enää dvd:itä katotakkaan kun miä korkeintaan kipeenä. 
Saispahan edes puoliskan hyllyn  lisätilaa. 

Ja ainiin, koulukirjoja on ainakin pari tulossa lisää. 
Mihinhän nekin mokomat sijoittaisi... 

Puhuamattakaan niistä kirjakasoista, jotka ovat vielä vanhemmillani. 


perjantai 7. syyskuuta 2012

Kouluahistus ja karkkimättö.

Toinen kouluviikko takana, ja nyt jo stressaa. :D

Ei koulu ja opiskelu, vaan kaikki materiaalit mitä pitäisi hankkia jo ensi viikoksi, että päästään tositoimiin. 
Tarvii niin kaavaviivainta, liimapuikkoa, kiinalaista sivellintä ja kuivapastelliliituja, suojakäsineitä, hengityssuojaimia, kangastilkkuja, protokangasta ja voi elämä ties mitä muuta.

Ja opettaja jo varoitteli, että pelkästään värjäys- ja painantakurssilla tulee ainakin kaksi isoa kansiollista materiaalia. Mihin hittoon mä tungen kaiken ton kansioiden määrän! Amiksestakin on joku 7 kansiollista mallitilkkuja ja kaavoja ja papereita, valtaosa taskuharjoituksista ja muista on vielä muovipussin pohjalla.
Ja kirjojakin pitäisi ostaa. Onneksi yksi luokkalaisista otti hoitaakseen kirjatilaukset, senkun syytää oikean määrän rahaa kouraan. 

Ensiviikolla olisi fuksiaiset ja uhkasin pukeutua teeman mukaisesti. Asukin pitäisi siis saada aikaiseksi. 

Lisäksi masentaa, kun avokin työt vaan pitkittyy ja pitkittyy, eikä se vieläkään oo palannu kotiin, typerä mies. No toivottavasti se nyt oikeasti kotiutuu ensi viikolla tai saan hepulin. :D

Mutta ei se mitään! 

Nyt hautaan huolet ja murheet viikonlopuksi, ja keskityn tähän lapsenlikan rooliin. 
Avokin pikkuveli tuli yökylään, ja vuorossa ois karkkimättöä ja ankaraa pleikkarin hakkausta!


(On meillä oikeesti valtava kasa oikeeta ruokaa ja hedelmiä vielä enemmän. Ei me nyt ihan rappiolla olla...)


(Pelaavasta 8-vuotiaasta oli muuten yllättävän vaikea saada tarkkaa kuvaa. Mokoma kun ei kestä edes neljäsosasekuntia paikoillaan. :D )

tiistai 4. syyskuuta 2012

Paljon iloa pahvista.

Viikonlopun hauskin oivallus yhdeltä yöllä muutaman viinilasillisen jälkeen pahvilaatikon kyljestä. 


Varoitukset:
Viini nousee herrasmiehen hattuun. 
Huomatkaa stylet mursuviikset. 
Haha. 
Ompa mulla köyhä elämä. 

lauantai 1. syyskuuta 2012

Rakkausnaapurit.

Meillä on ehkä siisteimpiä naapureita ikinä.

Monesti kerrostaloissa kai on melko vähän kanssakäymistä naapureiden kanssa, hyvä jos tietää edes minkä näköisiä ihmisiä asuu samassa rapussa, saatika että osaisi yhdistää kasvot ja sukunimet ulkoeteisen nimitaulussa. 

Ei meillä vaan.  
Meijän taloyhtiössä järjestetään yhteisiä pihatalkoita ja illanviettoja noin muutenkin.
Tänään oli  uuden grillin avajaisjuhlat periaatteella omat juomat ja ruoat. 
Ja vaikka flunssa vaivaakin, menin tietysti mukaan kun keväällä jo pihatalkoiden ja puuvajan rakennustalkoissa tutuistuin porukkaan. 
Pelailtiin mölkkyä ja ketjupeliä, hengailtiin ja vaihdettiin kuulumisia. 
Ja tietysti grillailtiin ja jaettiin eväitä.

Ja eikö mitä, yksi pariskunta oli ollut parin viikon lomalla Turkissa, ja he toivat kaikille tuliaisia. Siis myös meille, vaikka asutaankin eri rapussa ja ollaan nähty kerran ehkä kerran aiemmin!


Kyseessä oli toki vain pieni tuliainen, jostain katukaupasta ostettu avaimenperä/riipus/mikälie, mutta ajatus todella lämmittää.  Muutenkin tässä taloyhtiössä asuu tosi mukavaa sakkia ja nyt vielä muistavat meitä etelänlomillaan. 
(Ei nyt ollut muun väristä nauhaa kuin violetti, pitänee ostaa vaikka musta nyöri.)


Näytin J:lle tän kuvan ja se totes ton näyttävän pelottavalta, ja vähän niinkun riikinkukolta jonka pyrstössä on silmämunia. Kuinka siistiä. Tästä lähin aina kun se tekee jotain pahaa, ripustan ton silmän möllöttämään kaulaani ja tuijottamaan syyttävästi!