torstai 27. joulukuuta 2012

Ohi on.

Joulu tuli ja meni flunssaisena, enkä näin antijouluihmisenä voi kuin todeta, että onneksi ei taas vuoteen tarvi tuota kulutuksen riemujuhlaa juhlia. 

Valtaosa joulunajasta vietettiin vanhempieni luona, ja nappasinkin kamerani mukaan ikuistaakseni pari öljyvärityötäni jotka olivat tulleet kehystämöstä, mutta tulipa sillä räpsittyä sitten muutama muukin tunnelmointikuva.


Jouluvaloja, punaisia kodintekstiilejä ja roppakaupalla lunta. 
Sekä ihana kota, jossa isi savusti lohta ihan ite.



Otin varaslähdön kuusen koristeluun, ja pääsin koristelemaan sen aivan yksin eikä tarvinnut kuunnella muiden mielipiteitä. Meillä on aina systerin kanssa ollu pien kina siitä, minkä värisillä koristeilla kuusi pitäisi koristella.
Nytkin sen ensimmäinen kommentti oli, että tuo kuusi näyttää ihan karmealta hopeahkoine koristeineen. 

Ja ensimmäistä kertaa _ikinä_ meillä kaatui kuusi! 
22 vuotta on penskoja pörrännyt kuusen ympärille, ja nyt kun istuttiin kaikki kiltisti pöyrän ääressä, se keikahti nurin.
Mokomakin.


Ja kun lössi perheenjäseniä ja sukulaisia kerääntyy yhteen, mitäpä muutakaan on ohjelmavuorossa, kuin lautapelejä.


Ja hieman lisää lautapelejä!
Uusi suosikkini on ehdottomasti Carcassonne. 
Kokeilin tätä joskus vuosia sitten, ja pidin sitä ihan typeränä pelinä. Mutta nyt kokeiltiin kavereiden kanssa uudestaan, ja käytiin heti hakemassa omakin versio ja pari päivää myöhemmin pari lisäosaakin pelimahdollisuuksien lisäämiseksi.


Mitäpä olisikaan joulu ilman karkkia, ja erityisesti vihreitä kuulia.
Ylläoleva rasia on isin joululahja, n. 30 sekuntia avaamisen jälkeen.


Toiset lappoivat kinkun päälle kotitekoista sinappia, itse suosin hieman vähemmän makeampaa kaupan sinappia suoraan tuubista. 
Mutta on tuo paljon kauniimman näköinen.


Meidän joulunviettoperinteisiin on aina kuulunut vanhempien töiden takia saunominen vasta illalla, toisin kuin monet tuntuvat käyvän päiväsaunassa.
Saunan jälkeen ollaan perinteisesti kokoonnuttu jouluaterialle saman pöydän ääreen toisten isovanhempieni kanssa, syöty aivan liikaa, avattu lahjat ja juotu vielä kahvia päälle.


Ja koska jo kaksikymmentä vuotta sitten jouluni pilannut siskoni viettää syntymäpäiviään jouluna, nyt pyöreiden vuosien takia kerääntyi meille aikamoinen määrä ihmisiä sekä syömään että kahvittelemaan joulupäivänä. Kinkkua ja kakkua katosi moneen napaan kilokaupalla.
"Mihin sä nyt tommosia kuvia tarvit? Enhän mä näy kuvassa!"

Eikä seistämän kilon kinkusta (pieni kinkku meidän mittapuulla... mutta kun kaupasta ei enää saa isompaa eikä olla viitsitty enää kasvattaa kinkkua itsekään) tapanin aamuna ollut kuin pienen nyrkinkokoinen pala jäljellä.

Ja me oltiin avokin kanssa oltu äärimmäisen kilttejä viime vuosi, sillä saatiin eniten lahjoja pukilta, hah. 


lauantai 22. joulukuuta 2012

I don't know what to say, except it's Christmas and we're all in misery.


Joulu tulla jolkottelee ovelleppäin, ja jotkut onnekkaat saavat nauttia monista vapaapäivistä ilman koulutehtäviä. (Itse satuin sairastumaan maanantaina, joten  aloitin joululoman viikkoa etuajassa…)

Tein joulukalenteriluukun erään foorumin joulukalenteriin, ja ajattelin nyt jakaa sen teidänkin kanssanne.

Jos tekemisen puute meinaa iskeä eikä pelkää vielä viimeisiä hiippailevia tv-lupatarkastajia, tulee joulun aikoihin telkkarista valtava kasa elokuvia jotka liittyvät enempi tai vähempi jouluun, ja siitä sainkin inspiraationi tuon luukun sisältöön.

Tunnistatteko kuinka monta näistä elokuvista poimituista jouluaiheisista quoteista?
Ken on ne lausunut ja missä elokuvassa?
Eikä sitten huijata, tontut kurkkii vielä ikkunoista!

1. "Attacked by Christmas toys? That's strange, that's the second toy complaint we've had."

2. "I know what you're thinking X, but don't. There's something not right about that mirror. "

3. "What's Christmas time to you but a time for paying bills without money; a time for finding yourself a year older, but not an hour richer; a time for balancing your books and having every item in 'em through a round dozen of months presented dead against you?"

4. "No, no, no. It's Christmas, captain, and I want to open my presents. "

5. "This is extremely important. Will you please tell Santa that instead of presents this year, I just want my family back. "

6. "You know it's funny what a young man recollects? 'Cause I don't remember bein' born. I don't recall what I got for my first Christmas and I don't know when I went on my first outdoor picnic. But I do remember the first time I heard the sweetest voice in the wide world."

7. "Always winter, never Christmas. "

8. "Hey, pal, you want a Turbo Man for Christmas?"

9. "Two lives left. I think I'll save one for next Christmas. But in the meantime, how about a kiss Santi-Claus?"

10. "All right, you're a reindeer. Here's your motivation: Your name is Rudolph, you're a freak with a red nose, and no one likes you. Then, one day, Santa picks you and you save Christmas. No, forget that part. We'll improvise.."


Nyt lähden pakkailemaan kamppeita ja paijjailemaan avokkia johon tartutin tän viheliäisen flunssan.
Huomena suuntaan maalle.

torstai 20. joulukuuta 2012

Piparia kaikille.

Aloitinkin huomaamattani joululoman jo maanantaina. 
Hups.

Koska piparkakkutaikina odotti jo pakastimessa, uhmasin flunssaa ja rakensin joka tapauksessa piparkakkutalon kuten nyt jo on pieneksi perinteeksemme muodostunut.

Tälläkään kertaa mökki ei ole aivan tavallisen muotoinen, eikä todellakaan tavallisilla elementeillä koristeltu, sillä tämänkertaista majakkaamme hallitsee pelottava pääkallohirviö!


Ja sain mussukaltani kauniin piparin. 

Tehtiin talosta myös pyörivä video, mutta pöljäke latasi sen vain naamakirjaan enkä halua linkittää sitä suoraan tähän. Joten saatte olla ilman.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Mirri sairastaa.

Ja vielä huonommaksi menee.

Loma lähenee ja tehtävienpalautukset alkaa olla takanapäin. Joten mikä iskee?
Ei, se ei ole joulufiilis.
 Se on flunssa.

Tietysti sairastun flunssaan nyt niin kuin tunnollisen opiskelijan kuuluukin.
Särkee, kolottaa, voivotuttaa ja olo on ihan nuuppana.
Suunnittelin piparkakkutalonkin leipomista tänään, mutta enhän mä jaksa edes sormeani kohottaa täältä sohvan pohjalta. 
Huomena olisi onneksi vapaata koulusta, kun palautin huomisen tehtävät jo tänään opettajalle.

Onneksi pakkasessa on äidin tekemää viinimarjamehua johon voi lorauttaa hieman desinfiointiainetta, ja avokin aivan liian valkosipulista tomaattikastiketta. 
Flunssanparannuksen VVV: viinimarjamehua, valkosipulia ja viinaa. 
Jospa näillä lähtisi... 

Vielä olisi kolme päivää koulua ennen joululomaa, mikä tulee enemmän kuin tarpeeseen. 

Olen syönyt tänä vuonna kaksi jouluateriaa, ja totaalisen kyllästynyt jo nyt.

Ja jossain välissä pitäisi jaksaa ommella ne kolme asiakastyötä, mutta ei nyt.
Nyt menen sairastamaan.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Huono päivä.

Tänään ei ole hyvä päivä.

Koulussa en saanut mitään aikaiseksi. 
Vanha ja kämänen seula ei auennut ja jouduin purkamaan koko paskan.

Hobitti oli pienoinen pettymys.

Liikuntahallin ulko-ovi oli lukossa, koska olin kaksi minuuttia myöhässä törppöjen kuskien takia, jotka eivät tiedä missä autossa sijaitsee kaasu.

Ja kotiinpäin tullessa huomasin mehupullon vuotaneen kaiken sisältönsä olkalaukkuuni.

Siinä sitten kun kotiin päästyäni kippasin kassin sisällön penkille ja lompakon sisällön keittiön pöydälle kuivatusta varten. Kun olin saanut sekä kassini että kaulahuivini huuhdeltua sokerilitkusta, tuli idea kuvata tuo sisältö teille. 

Tämä haaste on kai aikoinaan kiertänyt blogeissa melko pitkäänkin, mutta raotampa elämäni sisältöä tämän verran nyt ihan vain huvin vuoksi.


Elektroniikkaa en vaivaudu kantamaan juurikaan mukanani. Omistan pari vuotta vanhan Nokian perusluurin ja sen huonot kuulokkeet. 
Avaimet, totta kai. 
Ja kosmetiikkaa peilin, huulirasvan ja huulipunan verran.
Tapaturma-alttiina ihmisenä mukanani kulkee kasa koulun vaihtoon lähdön takia lahjoitettua laastareita ja muuta yleishyödyllistä, kuten buranaa ja lentokoneesta (kolme vuotta sitten) mukaan tarttuneita desinfionintipyyhkeitä. Ja finrexiniä näemmä. 
Ja 3D-lasien pyyhintään tarkoitettu liina...

Lisäksi mukana kulkee muistivihko ja kalenteri, jotka ripustin muualle kuivumaan, ja kasa sponsorikyniä. 

Löytyipä vielä kolme junalippua Saksasta (kahden vuoden takaa, miksi hitossa raahaan näitäkin mukanani. Pitäis siivota tuo laukku useammin), viimeviikkoinen kauppalista ja korkeasaaren pääsylippu.

Ja tuo pienoinen saippuakuplapullo on kulkenut mukanani ystäväni häistä heinäkuusta asti.



Samoiten lompakon sisältö oli täysin märkä. 
Ja tulipa todettua, että ihmisellä osaa olla aika monta muoviläpyskää lompakossa, kun on kirjastokorttia, verenluovutuskorttia, etukorttia sinne ja tänne ja tuonne ja ties mitä. 
Pahiten vahinkoa taisi kokea matkavakuutuskortti.

Ja illanhupihuomautus avokilta; ajokorttini on laitettu kuivumaan...

torstai 6. joulukuuta 2012

Winter Wonderland.

Eilen oli mitä kaunein pakkassää, tänään on taas ihan harmaata.
Ja kun se kamera nyt sattui olemaan mukana, tulipa napattua muutama ulkokuva kampukselta.
Koulumme sijaitsee vanholla kasarmialueella ja näytti häikäisevältä valkoisessa lumivaipassaan.

(Ja tykkään ihan suunnattomasti tuosta käsiään pelottavasti huitelevasta ihmisestä. En tiedä kuka hän on, mutta tuo mörköasento vaan jotenkin sopii tähän... :'D) 


En ole tippaakaan jouluihminen ja talvessakin inhoan suurinta osaa, mutta rakastan noita aurinkoisia pakkassäitä. Huurteiset puut vain ovat niin järjettömän kauniita! Ja nuo tummat punaiset tiilet luovat mielettömän kontrastin valkoisten puiden, lumen ja taivaan välille. 
Vielä kauniimmaksi maiseman muutti muutamista ikkunoista pilkottivat joulukyntteliköt. 


Aamulla harmittelin, kun oli vielä niin pimeää ettei katujen varsilta oikein saanut kuvia, ja pelkäsin puille tapahtuvan jotain koulupäivän aikana.
Mutta niin vain saatiin matkata kotiin edelleen talven ihmemaassa. 
Ja miä intouduin kuvaamaan edellä ajavaa bussia ja tietä reunustavia puita auton ikkunoista. 


Pienet on huvit ihmisellä.

Tänään olisi sitten tarkoitus pukea jotain nättiä päälle ja lähteä arvostelemaan juhlijoiden pukuja hyvässä seurassa ja nauttimaan hyvistä naposteltavista!  
Sitä ennen vielä hieman koulutehtävien tekoa... 

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Vito naama nurinpäin.

Kankaanpainojutuissa olen edennyt siihen pisteeseen, että oli aika ruveta testailee sitä 'oikeaa' painokuosia ja etsiä niitä oikeita värejä jotka päätyisivät lopulliseen painokankaaseen. 


Ja mun värithän te voitte varmaankin arvata jo...


Tässä oli siis vaan tarkoitus testailla miten värit käyttäytyy, seula on huono eikä lopputulos vielä järin kaunis. Eikä värit ole läheskään oikeissa paikoissa ja valotusemulsio oli jollain tapaa viallista kun kuva ei meinannut aueta ei sitten millään. 
Kuvankin valotin seulalle väärin päin; ET polkee väärään suuntaan eikä Don Corleonea ole tunnistaa väärtepäin. 
Hups.
Ensi kerralla hieman tarkemmin sitten.


Seuraavilla tunneilla olisi sit tarkoitus ilmeisesti ostaa koululta materiaalit ja valmistaa ihan oma seula tulevaisuuttakin ajatellen, ja aloittaa sen varsinaisen painokankaan valmistus.
Mitä lie siitäkin taas tulee, jaiks!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Design Market

Uhmasin tuota lumihankea, tuulta ja tuiskua, kömmin pois peiton alta ja suuntasin koululle näin lauantaina.

Tapahtuma joka sai mut liikkeelle, oli Design myyjäiset, jossa oli myynnissä opiskelijoiden valmistamia tuotteita. Lisäksi paikalla olisi ollut elävää musiikkiakin ainakin jossain vaiheessa, sekä pop up -luomukahvila, jonka antimet skippasin tällä kertaa. 


Tarjolla oli niin vaatteita, maalauksia, joulukortteja, kynttiläkippoja ja ties mitä kaikkea mahdollista. 
En ehtinyt enkä jaksanut uhrata ihan hirveän montaa hetkeä asioiden töllöttelyyn, eikä mitään lähtenyt mukaankaan. Meillekin tarjottiin koulussa mahdollisuutta osallistua, mutta ilmoittautuminen tuli hyvin yllättäen, eikä mulla olis mitään ollutkaan, mutta idea oli hyvä! 
Ihmiset olivat kuitenkin nähneet vaivaa ja valmistaneet tuotteita myyntiin asti, mikä on ihailtavaa.


Ja jostain saattoi huomata, että ihmisillä oli ollut valinnaista kankaanpainokurssia. Printtejä oli painettu ties mihin, ja varsinkin noita kangaskasseja oli varmaan kymmentä erilaista eri tekijöiltä. Kangaskassien painaminen on kieltämättä helppoa ja nopsaa puuhaa, ja tarjontaa oli jokaiselle, mutta mihin ihmiset tarvitsevat tolkuttoman monta kangaskassia? 

Mutta oli hienoja printtejä! 


Lisää piirroksia sekä koruja esillä. 
Olin ikävä enkä tajunnut napata ylös kenen töitä oikein kuvailin, mutta olkoot. 
Ei kaikkea voi muistaa nälkäisenä.


Olivatpahan myyjät panostaneet vielä koulun somistukseenkin. Jouluvaloja ja lipukkeita ja ties mitä. Sillä hetkellä kun me siellä käytiin, myyjiä tosin oli enemmän kuin ostajia. Mutta toivottavasti ihmiset saivat tuotteitaan myydyiksi!  
Koulun henkilökunnalla on vielä tsäänssit ostaa tuotteita jälkimyyjäisissä  maanantaina.