maanantai 6. toukokuuta 2013

Epäonnistuneiden pehmolelujen kuningas.

Kouluun tehtävä mallisto alkaa olla ihan hyvällä mallilla, joten uskalsin jo ottaa muitakin juttuja tehtäväksi, vaikka ammatillisen viestinnän ja maalauskurssin tehtävissä vielä riittääkin tekemistä.
Aikaa mulla ei ole ihan hirveesti, koska toukokuun lopussa pakataan taas kimpsut ja kampsut ja suuntaan kesäksi Kajaaniin. Jätän oman ompelukoneeni tänne, mutta sitä ennen on aikaa toteuttaa muutamat ompelujutut ja toivottavasti vielä muutamat kesävaatteetkin itselleni!


Ajattelin esitellä teille Oravaisen, epäonnistuneen pehmolelun ensiversion. 
Yhdellä tutullani on nettisivuillaan kuva oravasta, ja hän haluaisi kovin mielellään samaisen oravan ihan pehmolelumuodossa, joten tuumasta toimeen.


Ajattelin oikaista, ja hakea edes jonkinnäköisen valmiskaavan kirjastosta. Löysinkin englanninkielisen Soft Toys to Sew -kirjan, josta valitsin lähemmäs mallia olevan örvelön, norsun kaavat. 

Tuotuani kirjan kotiin huomasin, että kirjassahan on ihan ruutusuurennoskaavat!
No, onneksi tekniikka on tuttu jostain lapsuusvuosistani kun sarjakuvista tuli tehtyä jokunen ruutusuurennos. 
Eikun taulukko vaan kasaan ja piirtämään.


Ohjeitahan en tietenkään lukenut edes sen vertaa, että olisin nuken lopullisen koon tsekannut etukäteen.
Jo ommellessa tuota protoversiota hajoilin itsekseni, tästähän tulee ihan norsun kokoinen.
Jo pelkkä tuo tyhjä, valtava säkki aiheutti pieniä naurunpyrskähdyksiä, mutta ei se vielä mitään.


Kun näin tämän täytetyn version, ulvoin naurusta.
"MUTANTTINORSU!"
"Kultsipuppeli, et oo tainnu koskaan nähdä oravaa..." 
Lisää huutonaurua.


Ei se nyt ihan siltä nättänyt miltä pitäis. 
No, uusiks vaan!
Ja melkein puolet pienemmäksi.
Häntäkin puuttuu vielä.

Ehkä tästä vielä orava tulee.

4 kommenttia:

  1. Hah haa :D Tuo on kyllä aivan ihana mutantti orava <3 Niin suloinen tapaus :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aina ei voi onnistua ja tekevälle sattuu jne. :DD Mutanttioravanorsulle kävi jo tosin höplästi, tuolla se odottaa paloina uusintaottelua hieman modifioituna ja pienennettynä.

      Poista
  2. Suloinen on kyllä miunkin mielestäni, ihana! :D♥ Pehmolelujen ompelu on kyllä oma lukunsa, on tullut joskus ittekkin tehtyä. Tein joskus äitille pehmolampaan pehmolelukurssilla pienenä, en tiedä mitä tapahtui, mutta sillä oli ihan vino kuono. :O On se siitä huolimatta vielä porukoilla esillä, vaikka vähän muotopuoli lammas olikin. Pitäs varmaan nyt isona ommella uudempi versio, mutta kuulemma muistoja on sen verran siitä lampaasta, niin haluavat pitää sen. :)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ite oon itseasiassa alottanu ompelun melkein kokonaan pehmoleluilaa. Niitä tuli väänneltyä aika kasa jostain 80-luvun suurista käsityölehdistä. Mut on tässä pieni tauko ollu välissä... :D

      Mutta nyt oravainen on paloiteltu ja kasattuu uudelleen, ja tällä kertaa se jopa näyttää hieman sinneppäin miltä pitikin! Ja kangaskin tuli jo postissa, eli eiköhän tästä kohta oikeatakin kuvaa saada.

      Poista