sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Päivä 10. Lauantai/Uneton48.

AAMU


Enhän mä osannut nukkua, kun tiesin että aamusta alkaa kuvaushässäkät täysillä.
Katselin kelloa jo ennen viittä, ja puoli kuuden aikoissa keittiön pöydällä näytti jo tältä.
Pienet kuvauseväät messiin.


PÄIVÄ


Kuvauksissa tapahtui kaikkea jännää. 
En oo tainnut aiemmin edes olla mukana äijien kuvauksissa lukuunottamatta nukkeanimaation tekoa.
Tässä vaiheessa vielä oltiin hyvin ajallaan aikataulussa.
Meijän tiimi koostui KyAMK:n nykyisistä ja entisistä opiskelijoista, sekä muutamista työkavereista. 
Tr00 professionals siis.
Käväisinpä muuten kameran edessä itsekin statistina.


TÄRKEINTÄ



Mun roolini kuvaussihteerinä oli pysyä kärryillä kaiken aikaa siitä, mitä tapahtuu.
Tarkka havainnointi kuvauspaikoilla pelasti muutamaan otteeseen klaffivirheiltä ja hyvät muistiinpanot helpottavat leikkaajan duunia.


PÄIVÄN KUVA


Latte Starlight! Väljähtynyt kerma ja strösselit sekä tähtisädetikku, siinäpä vasta resepti.
Oli muuten hulvatonta löytää tähtisädetikkuja jostakin.
Ensin soiteltiin parit kaupat läpi heti perjantai-iltana.
Sen jälkeen käytiin "baarikierroksella". 
Kuljettiin baarien ovelta ovelle kysymässä että voitaiskos saaha, ois tarvetta heti aamusta.
Lopulta onnisti ja saatiin kuin saatiinkin tähtisädetikut kuvauksiin!


RUOKA


Sämpylävuoren lisäksi pistäydyttiin syömässä ravintola Nevillen lauantailounas.
Toi lautanen jäikin sitten päivän ainoaksi ruuaksi.
Hieman meinasi nälkä vaivata, kun kuvaukset lopeteltiin vasta puolen yön aikoissa.


NAAMA


Liikkuminen kuvauspaikoille ja ruokailuun sujui näpsäkästi koululta lainatulla pikkubussilla. 
Auringossa lämmennyt pikkubussi oli melko tunnelmainen ja haiseva, kun sisään survoutui kuvauskaluston lisäksi kahdeksan kuvausryhmän henkilöä.
Vieressä apukäsi ja luokkakaverini P, joka istui tuntitolkulla statistina ja oli oiva apu kuvauslokaatioita järjestellessä.


ILTA


Ilta jatkui pitkälti sinne puoleen yöhön asti kuvauspaikalla.
Kymmenen aikoissa meinasi iskeä hätäpaniikki, kun tajuttiin ettei J:n avaimilla enää päässytkään koulun tiloihin, jossa pätkää kuvattiin.

Automaattihälyt vai ei? Kuka tietää? Kelle soittaa? Paljonko joudutaan maksaa, jos häly pärähtää? Ehditäänkö kuvata kaikki loppuun? Onko tää nyt hyvä? Onko kaikkivarmasti mukana? Onko? Missä? Kuka? ÄRÄRÄRÄRÄÄRÄR?!!""

Selvittiin hengissä.
Mä painelin pehkuihin, leikkaaja ja äänimiehet vasta pääsivät kunnolla töidensä kimppuun.
Aikaa vielä kuusi tuntia.
Riittääkö se?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti