lauantai 1. marraskuuta 2014

Pientä pinnatonta remonttia.

Ollaan asuttu avokin kanssa virallisesti saman katon alla päivälleen neljä vuotta. Tässä nykyisessäkin ollaan asuttu jo helmikuusta asti. Hommattiin silloin muuton yhteydessä hieman lisää huonekaluja, mm. uusi sohva, mutta muuten roudattiin vain samat kulahtaneet huonekalut ja matot sisälle. Nyt kun täällä tuli kesäkin vietettyä, alkoi silmään pistää muutamia epäkohtia, jotka teki mieli korjata.


Ensimmäinen ja isoin muutos onkin ehkäpä olohuoneen sohvapöytien uusiminen. Meillä oli J:n vanhasta kämpästä kolme Ikean niitä Lack-pöytiäkö ne nyt on nimeltään. Ruskeana. Ja erittäin kulahtaneina. Ne kärsivät hieman muutossa, kun  irrotettiin niistä jalat ja teipattiin jalat ja levyt yhteen kantamista helpottamaan. Muutenkin kolme erillistä pöytää oli todella epäkäytännöllinen järjestelmä, kun aina joku pöytä vinksotti ja tavarat meinasivat putoilla epätasaisilta reunoilta yms. Samaten matto oli semmonen paksu, rusehtava ja nukkaantunut. Se keräsi karmeasti pölyä itseensä, ja se oli vaikea imuroida paksun nukkansa takia. 

Tsekkailin kaikki nettisivut läpi toivoen sen oikean sattuvan silmiin. Olisin halunnut pöydän ilman alatasoa, koska tykkään istua lattialla leffoja kattellessa tai pelatessa. Ei löytynyt mistään miellyttävän näköistä, väristä ja budjettiin sopivaa. Marssittiin sitte yksi iltapäivä vaan Sotkaan sisälle, ja löydettiin pöytä sieltä ja pistettiin tilaukseen. Samalla vilkaistiin tarjousmattovalikoimaa, ja napattiin matkaan mustavalkoinen raitamatto, joka sopii olkkarimme väritykseen paljon paremmin ja on paljon helpommin imuroitavissa.



Eteinen koki myöskin melko radikaalin muutoksen. Nimittäin asennettiin sinne vihdoin ja viimein kattolamppu! Helmikuussa kun muutettiin, ei ehitty tehdä asialle mitään. Sitten tuli kesä, eikä lamppua tarvinnut. Nyt kun koko kämppä on jo pimeänä koulusta tullessa, oli asialle vihdoin tehtävä jotain. 

Lampun kun pisti päälle, järkytyttiin molemmat eteisen karmeasta kunnosta. Mitään varsinaista vikaa siinä ei ollut, mutta mikään ei sopinut yhteen ja kokonaisuus oli todella tunkkaisen ja likaisen makuinen. Oven edessä oleva kuramatto oli suurempi ja pitkittäin, joten seinän ja maton väliin jäi epämääräinen rako. Käytävällä oli vaaleanrusehtava käytävämatto, joka oli ällö kaikinpuolin. Senkkipenkkimikälie ja kenkäteline olivat vierekkäin käytävän mukaisesti ja seinän tapetti on hieman muhkurainen. Senkkipenkki sai muuttaa makuuhuoneeseen ja kenkäteline siirtyä naulakon alle. Matto käännettiin toisinpäin ja leikattiin ylimääräiset veks. Nyt tila rajautuu paljon järkevämmin. Samaten käytävämatto sai kyytiä, ja tilalle muutti makuuhuoneen matto. Seinälle ripustettiin elokuvajuliste ja keittiöjakkara löysi paikkansa sen alta pukeutumista helpottamaan. Lopputulos on paljon avarampi ja miellyttävämpi. 



Mummoni teki makuuhuoneeseemme keväällä maton toivomissani väreissä. Siitä ei vain ihan tullut semmoinen kuin visioin, mutta kyllähän se menetteli. Eteistä järjestellessä päätin kuitenkin testata sitä, ja  yllätyksekseni matto sopi paljon paremmin eteiseen. Eli tällä hetkellä makuuhuoneessamme ei ole mattoa, mutta jahka ehdin käymään matonkudeostoksilla, asia korjautunee jossakin välissä. Merkittävin muutos kuitenkin on 180 senttiä korkea peili, jonka löysin Jyskistä. Olen kaivannut jo pidempään riittävän suurta sovituspeiliä, koska vaatteiden sovittaminen asiakkaille on täysin mahdotonta tommosen pienen eteispeilin kanssa. Nyt onnistuu! Ja onhan se ihan kiva nähdä, että mitä sitä aamulla päälleen laittaa. Tähän mennessä olen nähnyt vain vyötärön yläpuoliset asiat peilin kautta. Myöskin eteisessä majaillut penkkisenkkilaatikkomikälie muutti makuuhuoneeseen.



Tuskastellessani pikkukameralla näitä kuvia ja pohtiessani ääneen että mitenkä tämmöstä pitkulaista eteistä nyt oikein kuvataan järkevästi, tuli J pätemään suuremmalla rungolla ja kalansilmäobjektilla. Että tämmöseltä tää meijän eteinen nyt sit oikeasti näyttää. Välillä mietin, et miks ylipäätään vaivaudun kuvaamaan itse. Miksen vain kuvauta kaikkea tolla. Haha. (Tai mikseivät ihmiset kuvauta talojen myynti-ilmoituksia varten huoneita ammattilaisella, kun se sujuisi aika kivuttomasti ja jälki olisi aika paljon parempaa, kuin mitä tällä hetkellä jossain asuntojenmyynti-ilmoituksissa tällä hetkellä... )


Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Melko pienillä muutoksilla elämä ja koti muuttui huomattavasti mukavamman näköiseksi, yhteneväisemmäksi ja käytännöllisemmäksi. Joskin välillä kun pimeällä tulee kotiin, on toi ovella vastaan tuijottava Sayuri hieman säikäytys! (:

2 kommenttia:

  1. Hienolta näyttää! Teillä vaikuttaa olevan kaunis koti. ^^ Tällä suunnilla pitäis kanssa parit tekstiilit pistää vaihtoon, saa nähdä mitä kaikkea tulee uusittua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on onneksi varsin mätsäävä sisustusmaku, joten valintoja on ollut helppo tehdä ja huonekaluja ja tekstiilejä sovittaa yhteen. Vuokrakämpäksi tää on muutenkin ihan mukavassa kunnossa, kun pinnat on pääsääntöisesti uusittu muutama vuosi takaperin.

      Poista