tiistai 11. marraskuuta 2014

Vuoden piina, eli villakangastakki.

Vihdoin ja viimein valmistui asiakastyönä villakangastakki, ja pääsin luovuttamaan sen omistajalleen. Tämä kyseinen takki aiheutti kyllä paljon päänvaivaa, tuskastumista ja ahdistusta. Ei siksi, että sen ompelussa tai valmistuksessa olisi ollut mitään poikkeuksellisen haastavaa tai mikään olisi mennyt pieleen, vaan se tosiasia, että olen takin aloittanut vuosi sitten marraskuussa. 

Sovittiin asiakkaan kanssa, että takki tehdään. Suunniteltiin se, tehtiin kaavat ja proto ja hommattiin materiaali. Ehdin jopa leikata materiaalit ja huomasin, että asiakas oli vahingossa tilannut liian vähän kangasta. Kyseistä kangasta ei enää verkkokaupasta saanut, mutta onneksi paikallisesta kangaskaupasta löytyi riittävän vastaavaa materiaalia. No, aloitin ompelut siitä mitä mulla oli ja sain pari taskuakin valmiiksi. Sitten iski kevätlukukausi ja mahdoton kiire koulussa. Ja niinhän se jäi roikkumaan. Talvi tuli ja meni, onneksi se ei kestänyt kovin kauan. Takki pysyi keskeneräisenä. 




Olen persoonana ja opiskelijana sellainen, että teen kaikki työt aina ajallaan valmiiksi ja mielellään jopa etukäteen, ettei tarvi viime hetkellä stressata tekemättömistä tehtävistä. Pyrin tekemään kaiken parhaan tietotaitoni mukaan, ja tällainen keskeneräinen asiakastyö ahisti oikeastaan koko kevään ja kesän. Tiesin, että asiakas muuttaa paikkakunnalta elokuun puolessa välissä, lomamme aikoihin, joten heinäkuun helteillä otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin takin sovituskuntoon. Eli taskut paikalleen ja saumat pitkällä tikillä kasaan. Jos jotakin olisi tarvinnut vielä muuttaa, olisi se ollut tässä vaiheessa mahdollista. Ehdin sovittaa takin ennen matkaa ja asiakkaan muuttoa, ja pääsin loman jälkeen ompelemaan takin valmiiksi. Päätin, että nyt sen on valmistuttava ennen kuin koulutyöt alkavat kunnolla painaa päälle. 


Sain kuin sainkin takin ommeltua loppuun. Melko hikisiä työtunteja se vaati, takin päällikangas kun on 100% villaa, välissä on untuvakangas tuulta blokkaamassa, vanukerros sekä vuorikangas. Sitä kun pyöritteli sylissä ja ompeli vuoria ja vanua takin sisältä kiinni, meinasi jo epätoivo iskeä. Lopulta takki oli kasassa, mutta kiinnitys aiheutti vielä ongelmia. Asiakas halusi, ettei takkissa olisi mitään näkyvää kiinnitystä. Kokeilin erilaisia hakaskiinnityksiä, mutta mikään ei tuottanut haluttua lopputulosta. Lopulta päädyin niinkin tylsään vaihoehtoon kuin suurehkot nepparit. Toivotavasti ne nyt pelittävät käytössä. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi tietysti voinut kokeilla vetoketjunkin ja kiinnittänyt sen pelkkään alavaraan. No ensi kertaan sitten viisaampana. Takin luovutin perjantaina asiakkaalle, ja hän vaikutti oikein tyytyväiseltä, vaikka aikataulu venähtikin aiempaa pidemmäksi. 


Loppuun vielä kaunis kuva ompelijasta ja asiakkaasta. Aina ei voi kuvien kanssa onnistua. Toimikoon tämä myös samalla päivän asunani maanantailta. Kyseinen asu löytyy aika lailla päivittäin päältäni. Musta kellohame, sama vyö. raidallinen tai musta paita, mustat tai harmaat sukkikset ja villasukat. Tylsää, mutta varsin käytännöllistä. Ja toi asu päälläni, kumisaappaat jalassa ja ulkoilutakki päällä sain jopa töihin kiiruhtaessa kommentin "onpa sinulla tänään kiva tyyli!" En ollut aivan varma, oliko se vittuilua vai ei, mutta otin kohteliaisuutena.

Tänään sitten poikkesin tavastani ja laitoin housut jalkaan. Koko päivä oli ihan pilalla aamusta asti.
Mutta kiitos L yhteistyöstä, oli oikein mukavaa toteuttaa tämä pienestä ahdistuksesta huolimatta!


2 kommenttia:

  1. Hyvännäköinen takki! On kyllä ihan totta, että tekemättömät työt jääpi kaivamaan mieltä, itsellä tulee aina päätettyä päivämäärä, mihin mennessä mikäkin on valmiina ompelutöiden kanssa. Blogin kanssa teen inspiksen mukaan postaukset ja kirjoittelen niitä aina inspiksen iskiessä, vaikka pyrin julkaisemaan postaukset tiettyinä päivinä tiettyihin aikoihin. :)

    Suloinen olet tuossa viimeisimmässä kuvassa. ♥ Katoin aiemmista kuvista, et onko siulla pinkit kengät vai sukat, mutta selvisihän se postauksen lopusta. ^^

    VastaaPoista
  2. Kiitos, olen itsekin tyytyväinen takin lopulliseen ulkoasuun. Oli mullakin alkujaan parikin deadlinea, mutta koulutyönsä tehty teatteripuvustus meni edelle ja tämä jäi sitten roikkumaan. Blogin kanssa en ota mitään paineita, kirjotan jos ja kun huvittaa. Omaksi ilokseni tätä kuitenkin teen. Järkihän tässä lähtis jos olisi pakko postata jonain tiettyinä päivinä. :'D
    Pinkit kengät olis kyllä pop, mutta sopivia ehdokkaita ei on vielä löytynyt sopuhintaan. Täytyy siis tyytyä äitiä tekemiin villasukkien. ^^

    VastaaPoista