maanantai 15. joulukuuta 2014

Viisi väriä: Harmaa

Pahoittelut pitkäksi venähtäneestä postaustauosta, mutta nyt on sen verran hektistä tämä elämä, että voimavarat eivät vaan ole riittäneet koneen avaamiseen ja kirjoitteluun. Nytkin näpyttelen tätä töissä, ja pitäisi mieluummin lukea venäjän tenttiin kuin tuhlata aikaa tähän. Meneillään on muutenkin työpäivä nro 8/16 putkeen, joten ihan tuhottomia ei ylimääräistä aikaa ole. Puvustusprojektimme deadline onkin nimittäin aiemmin kuin ensin luulimme. Koulutehtävät olen skipannut jo suosiolla ensi vuoteen, ja ajatuskin ahistaa allekirjoittanutta pikku hikaria, joka periaatteesta palauttaa aina kaikki tehtävät ajallaan. Alkaa vähän päivät käydä vähiin, sillä kukaan ei haluaisi uhrata joululomaa koululla ompeluun, mutta hieman näyttää siltä et pakko se vissiin on. Itse en edes tiedä tällä hetkellä, onko mulla tulossa joululomaa vai ei, kun töissä on vielä vähän epämääräistä. Loppuunmyyntiä on nyt pidetty pari viikkoa, ja en edelleenkään tiedä onko tammikuussa töitä vai ei. Ja kevät ei näytä yhtään sen vähempitöiseltä koulun osalta, kun nyt jää pari isoa koulutehtäväkokonaisuutta sinne, pitäisi alkaa tehdä semmosta miniopinnäytetyötä, joka myös syventävänä opintona tai seminaarityönä tunnetaan, sekä ommella toinen puvustusprojekti samalla tiimillä. Phuuuuuuuuuuuh. Että jos ei kuulu, niin oon joko kiireinen tai kuukahtanut.

No mutta postauksen asiaan, eli kolmanteen väriin, joka meiltä löytyy aika vallitsevana.


Tämä joskus kaksituhattaluvun alussa Ikeasta hommattu vanerinen laatikosto on maailman kätevin kaiken pienen ompelusälän säilyttämiseen. Alunperin se oli puunvärinen ja käsittelemätön, mutta edellisen kämpän kaapistoja maalatessa sipaisin tähänkin kerroksen maalia pintaan, jolloin sitä kehtaa pitää pöyrällä esilläkin. Ja miellyttää hieman enemmän silmää. Laatikoston päällä majailee koruteline, josta roikkuu harmaa koru. Kuinka osuvaa.


Yöpöydältä löytyy kulunut musta tai harmaa, miten sen nyt haluaa mieltää, peili, sekä Victor. Siniseen väriin olisi tietysti pitänyt lisätä toi makkarin tapetti, joka on hieman violettiin vivahtava sininen. En ymmärrä, miksi joka pirun makuuhuoneen seinät pitää tapetoida sinisellä. Yök. Omilla tekstiileillä sitä onneksi saa taitettua aika vahvasti violettiin päin, jolloin tästä tulee jo ihan siedettävä.


Makkarissa nykyään aika silmiinpistävä elementti on kaksimetrinen harmaakehyksinen peili. Aamuisin sängystä noustessa tää on kyllä ihan järkyttävä, kun ensimmäisenä näät oman sängystä nousseen pöhöttyneen ruhon, mutta pukeutumista ja sovituksia tää kyllä helpottaa ihan satasella. Eipä tarvi yrittää seistä keittiöjakkaralla makkarilla nähdäkseen, onko eteisen peilistä katsottuna helma suorassa. 


Mattoprojekti on edennyt muuten hyvin vaiheeseen, kunnes menin ostamaan lisää pinkkiä matonkudetta, ja vastaus oli et sitä saa seuraavan kerran toukokuussa. Ehdin jo pujotella metrin verran raitoja kiinni toisiinsa, mutta pitää nyt katsoa mitä sen kanssa tekee. Lisäänkö väliin esimerkiksi valkoista raitaa, vai odotanko suosiolla toukokuuhun. Tai löytääkö äiti hätäratkasuna viereisestä kaupungista tilaamalla lisää samaa pinkkiä. No joka tapauksessa oon jälkeen tähän mennessä varsin tyytyväinen!


Pieni harmaa piste löytyy eteisestä, lipaston vierestä. Kerättiin pitkään meijän paperiroskat semmoseen kirkkaanvihreeseen ryvettyneeseen kangaskassiin, mihin mahtui paperia niin tolkuttomasti etten lopulta jaksanut kantaa sitä tyhjennettäväksi roskakatokseen. Eikä se nyt järin kaunis ratkaisukaan ollut. Hommasin tilalle tommosen harmaan puisen laatikon, johon ei mahdu läheskään niin paljon roskaa kerralla, joten se on tyhjennettäväkin useammin.  Ja kukas muukaan se siellä lehdessä komeilee, kuin itse Stig! Meijjän ompelupäiviä sulostuttava radion kultakurkku, jonka Roy Orbison soi noin puolen tunnin välein radiosta.


Sohvasta ja sohvatyynyistä en huomannutkaan ottaa kuvaa, joten kaivoin arkistosta tämmösen kuvan, jossa sohvan väri näkyy. Eli meidän olkkaria hallitsee aika vahvasti tommonen muka kolmen, oikeasti viiden ihmisen istuttava, levitettävä vuodesohva. Sohva on kaiken huomiona keskellä lattiaa, mukavan kulmikas ja muotoilultaan yksinkertanen.Ja kankainen! Sain niin tarpeekseni siitä anopin keinonahkaisesta hirvityksestä, joka edellisessä kämpässä meillä oli lainassa. Muutto, mikä ihana tekosyy shoppailla sohva. Tykkään. Sohvalla lymyilee useasti myös kolme kappaletta Vallilan Kaalinpää -kankaasta tehtyjä harmaasävyisiä tyynyjä.


Viimeiseksi vielä tämän talven hittiostokseni. Näin nämä paketissa jollain asiakkaalla kärryissä ja kysyin mistä moiset kauneudet löytyvät. Kävin sitten oman pakettini hakemassa Clasulta. Mustaa, valkoista ja harmaata, eli keskimäärin harmaata, vai mitä? En ole joulun ystävä muuten, mutta tämmöset jouluvalotyyppiset valoratkasut on vaan niin mahtavia. Nämä miä laitan ensimmäisenä aamulla päälle ja sammutan illalla viimeiseksi. koska tunnelma ja ekstravalo vaan on tarpeen. Oon vaan kyllä ikävän vähän nauttimassa näistä kotona, mutta onneks tämmösiä katu-uskottavia g00tin jouluvaloja voi pitää päällä muulloinkin kun jouluna...


2 kommenttia:

  1. Nuo pallovalot ovat kyllä kauniit, näyttävät kivoilta ja oikeastaan sopivat sisustukseen kuin sisustukseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Pikkusiskollani on huomattavasti lämpimämmän värinen sisustus, ja hän nappasi noi samat ruskean sävyisinä.

      Poista