sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Huopahattu #2

Koulu loppui, työt loppui, toinen määräaikainen työ alkoi ja sen jälkeen alkaa myös harjoittelu. 
Yksi isompi kirjoitelma on vielä palauttamatta ja viisi asukokonaisuutta asiakkaalle ompelematta, mutta niiden deadline onkin vasta kesällä ja syksyllä. Ja toiselle juhlamekko harjoitustyönä ennen ensi kesän hääpukua. 

Mutta palataan hetkeksi huopa-hattujen pariin. Ensimmäinen osa löytyy täältä


Kun lieri ja kupu oli kuivahtanut, irrottelin naulat ja nauhat tukeista irti. Harjasin kevyesti pahimmat naulanreijät pois näkyvistä ja irrotin osat kokonaan. Seuraaa vaihe olikin lierin kiinnittäminen kupuun. Lierin saumanvara menee kuvun sisälle sentin verran. Ompelin osat toisiinsa käsin. 



Seuraavaksi määritin lierin koon. En halunnut taitetta reunaan, vaan yksinkertaisen revityn reunan. Ensin harsin halutun reunan kohdan, sitten ompelin harsintamerkkejä pitkin lyhyimmällä mahdollisella tikin pituudella ompelukoneella, ilman lankaa. 


Seuraava välivaihe olikin hieman pelottava, mutta napakalla vedolla ylimääräinen lieri irtosi helposti. Lopuksi reunan voi vielä saksia varovasti tai hioa hiomapaperilla pörröisyyden pois. 

Tätä kannattaa muuten varoa, jos työstää vanhoja hattupohjia uuteen uskoon. Vedin viime viikolla yhtä näytelmää varten pari huopahattua uuteen uskoon, ja toisessa oli ompeleen kohdilla jo pieniä repeämiä. Tämän takia jouduin irrottamana koko lierin saumanvaroineen ennen vetämistä, mikä vaikeutti hommaa aika paljon, mutta jos en olisi irrottanut lieriä, olisi se luultavasti repeytynyt irti kokonaan.


Hatun ympärys oli vielä hieman liian suuri omaan päähäni nähden, joten mittasin ripsinauhan pääni mittaiseksi ja kiinnitin sen käsin alareunastaan lierin sisäreunaan. Huom! Nauhaa ei kiinnitetä yläreunasta ollenkaan. 


Kaiken käsittelyn jälkeen uusi hattuni oli hieman lörppänä, leveä lieri lerputti ja kuvun taite ei meinannut pysyä muodossaan. Ratkaisu tähän oli huovan kovettaminen kynsilakalta haisevalla apreturilla(meniköhän tämä yhtään oikein, en muista mitä purkin kyljessä lukee?) Ainetta tarvii yhden hatun kovettamiseen n. puolisen desiä, ja aine hierotaan nurjalle puolelle pensselillä. Varsinkin taitekohdat kannattaa huomioida hyvin. Mulla meinasi vain käydä hieman niin, että hatun kupu kovettui hieman liikaa, kupu jäi hieman liian lysyyn eikä hattu meinaa pysyä enää päässäni, kun se ei mene riittävän syvälle päähän. Muutenkin valitsemani tukki oli hieman liian matala, mutta vinon alareunansa takia en saanut sitä pidennettyä. Hups. 


Kun pohja on valmis, oli vuorossa vielä hatun "pukeminen" eli koristelu. Kokeilin erilaisia nauhoja, nappeja, kukkia, soklia sun muuta. Toinen oli liian tyttömäinen, joku liian länkkäri. Lopulta päädyin ykinkertaiseen rusettikoristeeseen. Viimeiset harjailut ja kas, hattu on valmis. Itse tehtynä alusta loppuun.



2 kommenttia: